23.11.2015

Ota osaa toimintaan

Rights of Nature Finland, eli luonnon oikeuksia edistävän kansanliikkeen suomen osasto etsii mukaan mm. kansalaisaloitteista, paikallisesta vaikuttamisesta tai ruohonjuuritason toiminnasta kiinnostuneita ja kokeneita ihmisiä mukaan auttamaan mm.kansalaisaloitteen kanssa.

Toiminta on vielä aika alkuvaiheessa, tällä hetkellä olisi ensimmäisenä tavoitteena kääntää Englannista suomen kielelle EU:n laajuinen kansalaisaloite-direktiiviesitys luonnon laillisten oikeuksien julkistamiseksi. Pidemmällä tähtäimellä olisi tarkoitus myös saada aikaan muutos paikallisella tasolla, joten aiempi tietämys ja kokemus kansalasaloitteesta, kunnallisaloitteesta tai paikallisaloitteesta olisi erittäin mainio lisä toimintamme kasvamiselle.

Lyhykäisyydessään kaikki apu on tarpeen ja arvostettua, jos vaikka EU-tason päätöksenteko ei välttämättä ole sydäntä lähellä. Aloitetta voi hioa myös paikallisen päätöksenteon tueksi, jolloin esim. kuntalaisaloitteiden kautta voisi saada lisänäkyvyyttä ja keskustelua aikaan. Nykyään vaikuttaisi, että vain suuryrityksillä on oikeuksia ja muilla vain velvollisuuksia, olisi jo korkea aika tunnustaa elämää täynnä olevalle ja sitä tukevalle luonnolle oikeudet myös lakikirjoihin, sekä ennenkaikkea ihmisten mieliin.

Suomessa kansalaisaloitteet ovat saaneet ehkä yllättävänkin suuren suosion, joten vaikka EU-tasolla harvalukuisen väestön vaikutusmahdollisuudet ovat pieniä, esimerkin näyttäminen vaikuttaa usein paljon laajemmassakin mittakaavassa. Nettiaikaina yksikin SOME-postaus voi herättää maailmanlaajuistakin huomiota, joten jokainen pienikin teko voi auttaa asioiden muuttumisessa luontoystävällisempään suuntaan.

Vaikutusmahdollisuuksia on monia, oli se sitten yhteydenpito paikallisiin tai kansallisiin päättäjiin, aiheen tuominen esille eri nettialustoilla, oheismateriaalin kiinnittelyä, mainosmatskun tuottamista, kääntämistä, lista jatkunee loputtomiin. Ota rohkeasti yhteyttä haluamasi kommunikaatiovälineen kautta!

19.11.2015

Rights of Nature luento Oulussa 30.10.2015



Artikkeli The Economist-julkaisussa: http://www.theecologist.org/campaigning/2363662/being_nature_extending_civil_rights_to_the_natural_world.html

Visio

Luoda yhdessä maailmanlaajuinen kulttuuri, jossa ihmisten lait koskevat kaikkea elämää, helpottaen:
kunnioittamaan syvällisesti olemassaolevaa;
  • Kunnioittamaan itseisarvoa;
  • Tukemaan terveitä suhteita; ja
  • Elämään sopusoinnussa universaalien lakien kanssa.  

Tehtävä

Varmistaa, että luonnon oikeuksien lait otetaan käyttöön EU:ssa ja sen kaikissa osavaltioissa tuomalla kansalaisaloite Eurooppalaiselle, kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle.


Tavoite

Tavoite

  • Helpottaa luonnon oikeuksien todellista tunnustamista ja kunnioittamista kansalaisaloitteella, jota tässä selitetään tarkemmin:
  • Helpottaa kansallista, paikallista ja alueellista aloitteentekoa, pyrkimyksenä luoda molemminsuuntainen “ryöppyvaikutus”; 
  • Tutkia, kuinka luonnon oikeudet vaikuttavat EU:n lakeihin ja direktiiveihin ja ottamaan sen huomioon ECI-lomakkeessa; 
  • Laatia luonnon oikeuksien direktiivi lähetettäväksi ECI-lomakkeen mukana (ei pakollinen, mutta helpottava askel); 
  • Suunnitella, käynnistää ja koordinoida multimediaa sekä vetoomuskampanjoita EU:ssa. Tarvitsemme vähintään 7 osavaltiota vähimmäisvaatimusten täyttämiseen, mutta pyrimme käyttämään aloitetta jokaisessa EU-maassa; 
  • Kerätä vähintään miljoona tukijaa EU:n kansalaisilta vähintään 7:ssä osavaltiossa kampanjoiden nettipohjaisen vetoomuksen avulla; 
  • Pitää yhteyttä EU-komissioon ja esitellä aloitetta kansalaiskomitean kautta, koostuen vähintään 7 asukkaasta eri osavaltioista; 
  • Lisätä tietoisuutta tarpeesta kokonaisvaltaiseen muutokseen “käyttöarvosta” “itseisarvoon” ja kuinka tämä pönkittää kaikkia nykyaikaisia järjestelmiämme; 
  • Edistää ymmärrystä kokonaisvaltaisen muutoksen tarpeesta ja kuinka tämä onnistuu luonnon oikeuksien avulla; 
  • Lisätä ymmärrystä nykyisten lakien ja talousjärjestelmien käytännöllisistä puutteista tarjoten kansalaisille mahdollisuuden muutokseen ruohonjuuritasolta lähtien; 
  • Edistää kansalaisten osallistumista päätöksentekoon ja elintilan oikeuksiin; 
  • Helpottaa yleistä kulttuurillista muutosta suhtautumisessa luonnon riippuvuussuhteisiin, niin median, koulutusohjelmien kuin asioiden ajamisen kautta - siirtyen “ylivallan” illuusiosta “yhteisvaltaan”; 
  • Helpottaa luontoyhteyden uudistumista sisältäpäin;

Miksi aloite

Miksi tämä aloite?

Talousjärjestelmämme taustalla eräs keskeinen konsepti, mitä lakimme on suunniteltu helpottamaan - eli luonnon “käyttöarvo”. Luonto on olemassa pelkästään ihmiskunnan palvelemiseen. Tämä on laeissa tulkittu luonnon olevan pelkkää omaisuutta - elotonta. Näin ollen lakipykälillä ei ole yhteyksiä luontoon - eikä velvoitteita luontoa kohtaan. Muuttamalla “käyttöarvon” muutamme kaiken. Oikeudet ovat laillinen mekanismi tämän saavuttamiseen.

Suojelu

Hajanainen suojelu


Ympäristölakien ja sopimusten runsaudesta huolimatta luonnon tuhoaminen jatkuu joutuin. Tämän tapahtumisen taustalla on eräs pääsyy, joka on seurausta ympäristölakien laillistamasta näkemyksestä, missä luontoa kohdellaan omaisuutena.

Tämä lähtee oletuksesta, missä kaikki elämä ei ole suojeltua, joten meille jää mahdoton tehtävä laatia lakeja reaktiivisesti raivaten suojelua, sen sijaan että loisimme ennakoivasti rakenteet ekologisesti kukoistavalle maailmalle, jossa me kaikki haluaisimme elää. Nykyiset lakimme - kuten EU:n Luontotyypit ja Lait-direktiivi, UK:n Eliöstö- ja Maaseutulaki, sekä USA:n Uhanalaisten eläinten säädös - suojelevat valikoidusti riskirajoilla eläviä lajeja.

Radikaalisti verkostotuneessa maailmassa kuitenkin tiedemiesten mukaan useita eläinlajeja kuolee sukupuuttoon joka päivä (esim. lajeja tuhoutuu 1000-10 000-kertaisella nopeudella “normaaliin” verrattuna); tämä lähestymistapa ei enää riitä. Suojeltujen lajien listaamisprosessissa ja sen päivittämisessä kestää vuosia. Kun tieteellisesti todistetaan lajin sukupuuttoon kuolemisuhka, se on usein jo liian myöhäistä.

Monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuuden vastine


Ehdotetut monimuotoisuutta tasoittavat järjestelmät on suunniteltu nopeuttamaan suunnitteluvaihetta, unohtaen ottaa huomioon monimutkaisen ja verkostoituneen maailmamme luonteen. Ekosysteemit eivät ole vaihtokelpoisia - tuhoamalla yhden ja korvaamalla sen toisella ei yksinkertaisesti toimi, kuten tieteelliset tutkimukset todistavat ja maailmanlaajuiset kohtaamamme ongelmat todistavat niiden järjestelmien toteuttamisen toimimattomuuden. Nämä järjestelmät herättävät myös kysymyksiä eettiseltä pohjalta - onko mahdollista asettaa hintalappua elämälle itselleen? Loppujen lopuksi kumpi tuli ensin, elämä vai talous? Vahvistamalla “luonnon omistamisen” paradigmaa ekosysteemipalveluiden kautta rahastamisella ja asteittaisella lainsäädännöllisellä suojelemisella ongelmiin ei löydy ratkaisua - mikä se olisi?

Ei ole kauaakaan siitä, kun lakien mukaan naiset ja lapset olivat “omaisuutta”. Kansalaisoikeusliike synnytti luonnon tunnustamisen - sisältäen ekosysteemit, joet, vuoret, lajit sun muut - oikeuksinaan olla olemassa, jatkua, uudistua ja ylläpitää elintärkeää kiertokulkuaan muuttaen koko ympäristölainsäädännön. Se alkaa olettamuksesta, että kaikki elämä on suojeltavaa - etsien tasapainoa, jota tarvitaan ylläpitämään dynaamista suhdetta kaikkea elävää kohtaan - ei toisinpäin.

Miksi oikeudet

Miksi “Luonnon Oikeudet”?


Lakiemme korkeimmat suojelukset ilmenevät “oikeuksien” muodossa. Lait sääntelevät ihmisten käyttäytymistä, mutta pääasiassa “oikeushenkilöiden” välillä. Siinä tunnustetaan väljästi kahdentyyppisiä “oikeushenkilöitä” - ihmisiä ja heidän luomiaan ajatuksia, kuten suuryritykset ja valtiot. Kaikkea muuta, luonto mukaanlukien, kohdellaan “omaisuutena”. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristö-ongelmat nähdään suunnitteluongelmina ja niihin puututaan usein suunnittelu- ja hallintoelinten toimesta. Tämä on liian kapea-alainen lähestymistapa käsittääksemme moninaisia ongelmia, jotka ovat avainasemassa puututtaessa ekosysteemeihin muun olemassa olevan maailman kanssa.

Toinen vaihtoehto on riitely jälkikäteen - syyttelypeli. Tämä saattaa hyvittää ihmisiä rahallisesti, jotka ovat kärsineet taloudellista tai henkilökohtaista menetystä ympäristökatastrofin vuoksi, mutta se ei tee mitään palauttaaksemme tai suojellaksemme itse luontoa, tai ratkaise taustalla piileviä ongelmia, jotka alun alkaen mahdollistavat näiden toimintojen tapahtumisen.

Paradigmat

Vanhentuneet paradigmat


Nykyiset lait useimmissa maissa toimivat vanhentuneiden kaavojen mukaan:
  • Mekaaninen (esim. näkemällä maailman koostuvan eristetyistä ja toisiinsa liittymättömistä esineistä, jotka vuorovaikuttavat ennustettavilla tavoilla);
  • Ihmiskeskeinen (esim. näkemällä maailman olevan olemassa vain ihmisten käyttöä varten - tästä kumpuavat ajatukset “luonnon resursseista” ja “luonnonvaroista”, jolloin luonnon arvot nähdään ihmiskunnan käyttövarana, sen itseisarvon sijaan)
  • Ristiriitainen (kilpaileva/rangaistustarpeinen malli, jossa yksi ryhmä voittaa toisen kustannuksella)
Mikään näistä paradigmoista ei heijastu täysistä tieteellisistä realiteeteista suhteessa siihen, miten luonnolliset järjestelmät toimivat. Tämä aiheuttaa illuusion “ylivoimasta” luontoa kohtaan, mikä on johtanut nykyiseen tilanteeseemme. Olemalla osa luontoa emme voi vahingoittaa sitä tekemättä vahinkoa itsellemme.

Itseisarvo

Itseisarvo käyttöarvon sijaan


Tieteessä ja perinnetiedossa on jo kauan aikaa ymmärretty maailmamme olevan vaihtuva ja monimutkaisesti verkostoitunut. Kuitenkin lakimme ja yleiset kulttuurilliset asenteet epäonnistuvat toimimaan tämän tiedon pohjalta meidän kustannuksellamme. Puhumme “kestävyydestä” - mutta laillisten puitteidemme perustavanlaatuinen suuntaus on ristiriidassa koko käsitteen kanssa. On muutoksen aika - napajäät sulavat, metsät ja niiden asukit katoavat nopeaa tahtia koko planeetan myötä, mukaanlukien ihmiskunnan.

Luonnon oikeuksien lait sisältävät vision maailmasta, jossa lakimme ja kulttuurimme kunnioittaa vastavuoroisesti maapallomme syvällistä myötäistä olemassaoloa ja tukee terveitä suhteita kaikkeen elävään. Se laajentaa ajatuksia yhteisöstä koskemaan koko elämän kirjoa - joka on kirjattuna myös Earth Charter-aloitteeseen.

Näin tekemällä voimme luoda lailliset puitteet, jossa luonnon perustavanlaatuinen aktiivinen rooli kaiken elämän ylläpitämisessä on tunnistettu - elottomana ja kulutustavarana kohtelemisen sijaan. Se luo lainsäädännön, joka kunnioittaa luonnon verkostoitumisen lakia ja antaa meille mahdollisuuksia puolustaa luonnon itseisarvoa, ihmisten käyttöarvon sijaan. Nämä lait voimistavat kansalaisia suojelemaan luontoa ympäristön hallinnan kautta, edistäen vastuuta ja kannustaen positiiviseen yhteiskunnan muutokseen. Siksi aina vain useampi valtio ottaa tämän lähestymistavan käyttöön - ja miksi ehdotamme että EU - eräs voimakkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista poliittisista toimijoista - tekee samoin.

Käyttökelpoisuus

Kuinka käyttökelpoinen se on?


Ottaen huomioon, että nykyiset lait ja talousmallit ovat olleet tehottomia laajan biosfäärin tuhoutumisen hillitsemisessä, yhä useampi valtio näkee luonnon oikeuksien tunnistamisen järkevänä uudistuksena. Ecuador on ensimmäisenä maana ottanut perustuslaissaan huomioon luonnon oikeudet. Bolivia on antanut luonnolle oikeudet kansallisella tasolla ja nimittänyt oikeusasiamiehen puuttuakseen suoraan ympäristö-ongelmiin.

Kymmenissä USA:n kaupungeissa mukaanlukien Santa Monica ja Pittsburgh luonnon oikeudet on otettu huomioon paikallistasolla. Nämä lait huomioivat yhteisöjen ja luontotekijöiden oikeudet sisältäen ekosysteemit ja luonnon; antaen kaupunkilaisille oikeuden puolustaa ekosysteemejä ja luontoa, sekä alistaa suuryritysten oikeudet kohtaamaan ekosysteemin ja ihmisten, mikäli niiden toimet ovat yhteistä hyvää vastaan.

Lisäksi viimeisimmät oikeuslaitoksen päätökset seuraavat tätä trendiä, kuten Uuden Seelannin Wanganui-joen tunnustaminen elävänä olentona sisältäen ihmisoikeudet, sekä Costa Rican oikeusasteen päätös maailman toiseksi suurimman koralliriutan tunnustamisesta elävänä olentona, jolloin sitä ei voida käyttää hyväksi kaupallisesti. Euroopan puolella Sveitsin perustuslaissa tunnustetaan kaikkien olentojen arvokkuus; Espanjassa apinoilla on oikeudet; Romaniassa ehdotetaan lakia delfiinien oikeudellisesta asemasta, jopa UK:n hallitus on virallisesti myöntänyt, että eläimet ovat tuntevia olentoja, eikä pelkästään hyvikkeitä.

Ympäristötuholaki

Kuinka tämä poikkeaa “ympäristötuholaista”?


Luonnon oikeuksien lähestymistapa eroaa ympäristötuhon kitkemiskampanjasta ja muista, koska se muuttaa näkemyksen “luonnon omistamisesta”. Ympäristötuholaki tekisi laajamittaisen ympäristön tuhoamisesta rauhanvastaisen rikoksen. Tarkoituksena on rajoittaa vahinkoja rikosoikeudellisella menettelyllä. Mikä tahansa “ympäristötuhon” ulkopuolinen harmi jäisi nykyisen ympäristölainsäädännön rakenteiden varaan, jossa luonto on “omaisuutta” ja palaamme lähtöpisteeseen - suunnitelmaoikeusasteeseen tai käräjöintiin, joka ei tee mitään parantaaksemme tuhotut ekosysteemit.

Kuitenkin nämä aloitteet liippaavat läheltä - kuten merkittävää laillista toimintaa kansanmurhia vastaan ei voinut olla ennen yleistä ihmisoikeusjulistusta, jossa luotiin perustavanlaatuinen laillinen pohja, samoin ympäristötuhon ja ehdotetun kansainvälisen ympäristötuomioistuimen kohdalla. Luonnon oikeuksissa vahvistetaan perustava pohja, joiden puitteissa kyseiset lait ja apukeinot voivat toimia.

Miksi nyt

Miksi nyt?


Meillä on edessämme ennennäkemättömiä haasteita, jotka kutsuvat meitä uudelleenarvioimaan suhdettamme luontoon - sekä osana että ilman. Vanhentuneet järjestelmät hallitsevat maailmaamme, eivätkä enää sovi tarkoitukseensa ja luonnon käyttöarvoon pohjautuvat ympäristösäädökset todennäköisesti nopeuttavat tuhoamistahtia.

Useat Euroopan osavaltiot edistävät ennakoivasti liuskekaasun etsintää, jota myös “säröttämiseksi” kutsutaan - tällä menetelmällä on tutkitusti laajoja negatiivisia seuraamuksia luonnolle. EU kannattaa biologisen monimuotoisuuden korvaamista ja useat valtiot ovat ehdottaneet järjestelmiä (kuten UK:ssa 2015). Tämä järjestelmä nopeuttaa suunnitteluprosessia, jossa tuhotut ekosysteemit voitaisiin hyvittää korvaamalla ekosysteemejä muualla. Tämä yhdistettynä “säröttämispolitiikkaan” saattaisi viedä meidät peruuttamattomien ja tuhoisien käännekohtien yli. Samanlaisia asetuksia ehdotellaan myös muualla maailmassa. Siksi Eurooppalaisilla on kiire pistää toimeksi heti.

Tuore EU:n ympäristön pääosaston teettämä tutkimus osoittaa, että 95% Eurooppalaisista kokee ympäristö-ongelmat tärkeinä, sekä 81% uskoo että Eurooppalainen ympäristölainsäädäntö on tarpeen suojellaksemme ympäristöä maassamme. EU:n suosio on sukeltanut viime vuosina yhtä matkaa äänestäjien määrän kanssa vuodesta 2007. Jos aloite raamitetaan taidokkaasti, voisimme tarjota EU:lle mahdollisuuden parantaa suosiotaan johtamalla maailmaa kovin tarpeellisella ympäristölainsäädännön rukkaamisella, luodaksemme lailliset puitteet todellisen kestävyyden saavuttamiseksi.

Saavutus

Mitä tällä saavutetaan?


Aloitteen avulla voimme lisätä yleistä tietoisuutta laillisista ja ekologisista rakenteista ja niihin liittyvistä tarpeellisista muutoksista, jotta voisimme vastata aikamme haasteisiin.

Aloitteessa toivotaan EU komission luovan lakiehdotuksen parlamentille ehdotustemme perusteella. Jos ehdotus tehdään ja direktiivi otetaan käyttöön, EU-osavaltioiden tulisi luoda kansallinen lainsäädäntö sen pohjalta. Tämä kehittäisi huimasti ympäristölakien paradigmaa Euroopassa ja näyttäisi positiivista esimerkkiä muulle maailmalle. Näiden lakien hyväksymisen kautta saataisiin kunnolliset lailliset puitteet mahdollistaaksemme ympäristömme kestävyyden, josta jokainen nykyinen ja tuleva asukas sekä eliölajit hyötyisivät, jonka seurauksena kokonaisvaltainen sinnikkyys paranisi.

Prosessi

Prosessi


Aloitteen käynnistämisen askeleet selitetään virallisessa oppaassaan (http://www.vrk.fi/default.aspx?id=699) ja tässä eteneminen pähkinänkuoressa:

  1. Kansalaiskomitean muodostaminen koostuen vähintään 7 EU-kansalaisesta eri osavaltioista (komitean jäsenten nimet listataan Euroopan Komissiolle lähetettävään hakemukseen aloitteesta vastaavina henkilöinä. Tästä ryhmästä valitaan “edustaja”, joka toimii yhteydenpitäjänä EK:n suuntaan).
  2. Verkossa kerättävien tukilausumusten ja tallennuksen tarkastaminen toimivaltaisen viranomaisen toimesta. 
  3. Hakemuksen luovuttaminen EK:lle ehdotetun lakiluonnoksen mukana. 
  4. Tukilausuntojen kokoaminen EK:n hyväksynnän jälkeen virallisten normien kautta (miljoona allekirjoitusta EU:n sisällä määrätyssä muodossa, koostuen vähintään 0,01%:sta kansalaisesta 7 eri osavaltiosta). 
  5. Tuenilmausten pätevyyden tarkistaminen jokaisessa osavaltiossa toimivaltaisten viranomaisten toimesta. 
  6. Onnistuessamme kansalaiskomitea esittelee aloitteen EK:lle ja järjestetään kuuleminen EU-parlamentissa ehdotuksen tiimoilta. 
  7. EK vastaa 3kk sisällä ehdottaen toimintamenetelmiä. 
  8. Jos lakiehdotus tehdään, se esitellään EU-parlamentille ja suoritetaan perinteinen lainsäädäntöprosessi.
Huom. Aloitteen esittämisille ei ole määrärajaa. Myös kansallisia, alueellisia ja paikallisia aloitteita voidaan tuoda yhtä-aikaisesti 18 osavaltiossa lisätäksemme tietoisuutta ja kannatusta. Näin ollen vaikka EK kieltäytyy lakiehdotuksesta, mikäli ehdotus menee läpi kansallisella tai alueellisella tasolla joissain paikoissa, se antaa potkua seuraavalle kierrokselle.

EU Päätökset

Kuinka EU tekee päätökset koskien kansalaisaloitteita

Oppiaksesi lisää voit katsoa EK:n tekemän 3 minuutin pituisen videon, lue lisää: http://europa.eu/eu-law/decision-making/procedures/index_fi.htm


EU Säännöt

EU:n säännöt pätevyydestä koskien aloitteita


Kansalaisaloitteen säännöstö löytyy ECI:n nettisivuilta englanniksi:
http://ec.europa.eu/citizens-initiative/public/competences/faq#q1

Kampanjastrategia

Kampanjastrategia


Kun EK hyväksyy hakemuksemme, meillä on vuosi aikaa kerätä allekirjoitukset. Siksi on välttämätöntä, että kaikki valmistelutyö on valmis ennen aloitteen lähettämistä. Kuvittelemme tämän kampanjan tekemistä yhteistyössä kaikkien asiasta kiinnostuneiden ympäristöjärjestöjen, koulutuslaitosten, järkevien poliitikkojen ja muiden kiinnostuneiden puolueiden kanssa ympäri EU:ta.

Kampanja toimii luomalla strategisia liittoumia samanmielisten järjestöjen ja vaikutusvaltaisten henkilöiden kanssa. Lobbaamme EU-instituutioita ja Meppejä. Käynnistämme samanaikaisesti paikallisia ja kansallisia aloitteita ryöppyvaikutuksen saavuttamiseksi ja tuomme aiheen lähemmäs kotiamme. Laukaisemme myös multimedia- ja kommunikointikampanjan opetusvivahteella, jossa kansalaisille tiedotetaan ja heitä kannustetaan tiedon sekä taitojen lisäämiseen, jotta voimme vaikuttaa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla kaikissa EU-osavaltioissa samalla kunnioittaen luonnon oikeuksia jokapäiväisessä elämässämme.

Jälkivaiheessa keskitymme yksilön ja yhteisöjen rooliin käyttäytymisen muuttamisessa sisältäen laajentuneen maailmankuvan, joka on sopusoinnussa kaikkea elämää hallitsevien universaalien lakien kanssa. Tähän kuuluu ympäristötietoisuus; luonnon kanssa harmoniassa eläminen; “henkilökohtaisen lain” ja yksilön vuorovaikutus suhteessa arvoihin ja lait, jotka muodostuvat kollektiivisesti; luontoon liittyvien “yhteisvallan” järjestelmien hahmottaminen, kuten permakulttuuri, luonnon matkiminen, vaihtoehtoiset hallinto- ja talousjärjestelmät, riidanratkaisumenettelyt yhteiskehittelyn kautta jne, jotka auttavat meitä saavuttamaan tarpeemme tavoilla, jotka parantavat kokonaiskestävyyttä; ja kuinka henkilökohtaiset teot uudelleenyhdistämisen eteen lisää joustavuutta ja myötätuntoa kehittäen yhteiskuntiamme kollektiivisesti.

1.Vaihe

1.Vaihe(valmis)

  • EU:n tämänhetkisten ympäristölakien , menetelmien ja poliittisten trendien tutkiminen.
  • Kansalaisaloitteen laatiminen, ehdotettu direktiivihahmotelma ja tutkimusraportti koskien ehdotuksen päävaikutuksia EU:n sisällä - sekä vaihtoehtojen ehdottaminen.
  • Verkostojen, ryhmien ja strategisten yhteistyökumppanien tunnistaminen ja luominen EU:ssa.
  • Vaaditun infrastruktuurin asettaminen aloitteen edistämiseksi osavaltioissa.
  • Budjettiennuste ja rahoitussuunitelma koskien aloitetta jokaisessa osavaltiossa (edelleen ratkaisematta).
  • Strateginen analyysi osavaltioista. 
  • Alustavien nettisivujen ja sosiaalisen median tilien luominen kampanjaa varten (edelleen ratkaisematta). 
  • Yhteistyöverkostojen luominen alkuperäiskansojen johtajiin ja lisäämällä allekirjoituksia UDRME-kampanjaan luovutettavaksi Joulukuussa YK:lle ECI:n julkistamisen sivussa.
  • Paikallisten ja kansallisten aloitteiden aloittaminen - luoden mallin, joka voidaan käynnistää 2.Vaiheessa.

2.Vaihe

2.Vaihe (18kk Tammikuusta 2015- ottaen huomioon suunnitellut ECI-järjestelmän muutokset)

  • Kansallisten ja paikallisten aloitteiden käynnistäminen osavaltioissa, joissa on suoran demokratian mekanismeja - näihin kuuluu:
    • Kansalliset kansalaisaloitteet; Itävalta, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia, Espanja ja Hollanti. 
    • Alueelliset kansalaisaloitteet: Itävalta, Saksa, Espanja, Ruotsi ja Hollanti 
    • Paikalliset kansalaisaloitteet: Belgia, Saksa, Unkari, Italia, Luxemburg, Slovenia, Espanja ja Ruotsi. 
  • Tunnistaa strategisia yhteistyökumppaneita voittoa tavoittelemattomien / ruohonjuuritason toimijoista sekä yhteydenotot. Palautteen hakeminen direktiivin luonnokseen jos mahdollista.
  • Lobbaamisen aloittaminen paikallisella, kansallisella ja EU-tasolla. 
  • Artikkeleiden esittäminen journalisteille/julkaisuille, haastattelujen tekeminen, luennointi, mediahuomiota houkuttelevien tapahtumien järjestäminen. 
  • Valmistumisen jälkeen käännetään direktiivihahmotelma ja kansalaisaloite-ehdotus suurimmille EU-kielille EK:n sääntöjen mukaisesti. 
  • Kehittetään allekirjoitusalusta kannatusilmoituksille nettiin EU-alueille. 
  • Luodaan multimedianettisivu aloitteelle käännettynä virallisille EU-kielille sisältäen nopean ja helpon pääsyn allekirjoitusalustalle. 
  • Luodaan lyhyt mainosvideo ja animaatio aloitteen pohjalta kaikille EU-kielille. 
  • Käynnistetään some-kampanja kaikissa osallisissa osavaltioissa. 
  • Kehitetään sähköpostiin pohjautuva massa-allekirjoituskampanja yhteistyössä Avaaz:n, SumOfUs:n, Change.org:n ym. organisaatioiden kanssa, joka liitetään allekirjoitusalustaan.
  • Hankitaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä allekirjoitusalusta nettiin. 
  • Annetaan kansalaisaloite EK:lle 
  • Tehdään “Being Nature”, itsenäinen dokumenttielokuva (erillinen, mutta asiaa tukeva projekti ohjaaja Raul Alvarez:n ehdottamana) keskittyen luonnon oikeuksiin - lailliset, kulttuurilliset ja sosioekonomiset viittaukset sisältäen esimerkkejä ja tutkimuksia käynnistetään kampanjan aikana. 
  • Luonnon oikeuksien eettinen tuomioistuin (RNET) vetäminen COP21:ssa yhdessä maailmanlaajuisen 8000:n osanottajan rumpuseremonian kanssa.

3.Vaihe

3.Vaihe (Virallinen julkinen käynnistäminen - Earth Day 22.4.2017 - virallinen päiväys julkistetaan myöhemmin)

  1. Virallinen ECD-allekirjoituskampanjan aloittaminen ja pyhien paikkojen kokoontumiset tapahtuman merkkinä.
  2. Being Nature-elokuvan julkaisu.
  3. Miljoonan allekirjoituksen haaliminen ympäri EU:ta, vähintään 0,01% kansalaisista 7 eri maasta. 
  4. Allekirjoitusten varmistaminen viranomaisten toimesta ja luovuttaminen EK:lle (3.vaiheen loppu). 
  5. EK kutsuu kansalaiskomiten esittelemään aloitteen parlamenttikäsittelyssä Brysselissä (3.vaiheen loppu). 
  6. EK päättää lakiehdotuksen toimeenpanosta ja ottaa kansalaiskomitean esittelemän hahmotelman käyttöön. (3.vaiheen loppu) 
  7. Lakiehdotus siirtyy EU-parlamentille ja kulkee normaalin lainsäädäntöprosessin kautta.

Paikalliset Strategiat

Osavaltioiden Strategiat

On useita keinoja kartoittaa potentiaalisia osavaltiota:

  • Asukkaat - meidän täytyy kerätä vähimmäismäärä allekirjoituksia 7 maassa kuten myös yhteensä miljoona yhteensä. Allekirjoitusten määrä osavaltiota kohden löytyy ECI-oppaasta. Vähiten potentiaalisia allekirjoittajia löytyy:
    • Tanska, Suomi, Irlanti, Latvia, Liettua, Slovakia ja Slovenia (alle 10 000); 
    • Malta, Luxemburg, Viro ja Kypros (alle 5 000).
  • Ympäristötietoisuus
    • EU:n Ympäristöhallinnon teettämän tutkimuksen mukaan asukkaista keskimäärin 95% näkee luonnonsuojelun olevan tärkeää ja 58% “erittäin tärkeää”. 
    • “Tärkeimpinä” pitämiämme maita olivat Kypros ja Malta (100%). Bulgaria, Ruotsi, Kreikka ja Slovenia (98%) - pienimmän lukeman sai Itävalta (90%) - 81% eurooppalaisista uskoivat EU:n ympäristölainsäädännön olevan tarpeellinen suojellakseen ympäristöään. 
    • 79% mielestä EU:n tulisi auttaa ulkopuolisia maita parantamaan ympäristöstandardejaan. 
    • 89% vastaajista hyväksyi, että EU-rahoitusta tulisi suunnata enemmän tukemaan ympäristöystävällisiä toimintoja ja kehitystä. Lue koko raportti täältä: https://docs.google.com/viewer?url=http%3A%2F%2Fec.europa.eu%2Fenvironment%2Fpdf%2FEB_summary_EB752.pdf
  • Kansalliset/alueelliset aloitteet: Näissä osavaltioissa on samalla meneillään paikallisia aloitteita:
    • Kansalliset aloitteet: Itävalta, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia, Espanja ja Hollanti. 
    • Alueelliset kansalaisaloitteet: Itävalta, Saksa, Espanja, Ruotsi ja Hollanti. 
    • Paikalliset kansalaisaloitteet: Belgia, Saksa, Unkari, Italia, Luxemburg, Slovenia, Espanja ja Ruotsi.
Huom. on suotavaa huomioida myös Belgia (Brysseli), koska siellä sijaitsee EK ja EU-parlamentti.